huhtikuuta 09, 2006

Sirpa-saapassukat ja Nalle-langan loppu

Olen oppinut karttamaan Novita Nalle -lankaa. Tämä on kehittynyt pitkän ajan myötä. Muistan hetken ainakin 20 vuoden takaa, kun äitini kertoi, että kauppoihin on tullut uusi lanka, Nalle nimeltään. Hän oli langasta innoissaan. Siitä tulisi kestäviä ja konepestäviä villapuseroita.

Tämä toistui nuoruudessani: Kun halusin uuden puseron, sain rahat Nalle-lankoihin. Minulle järjestely kävi erinomaisesti. Olinhan ahkera neuloja ja tuli kaksi kärpästä samalla iskulla: uusi muotivaate ja neulomisen ihanuus.

Niinpä olen neulonut ruskeasta, puolukanpunaisesta, tummansinisestä, harmaasta, beigestä jne. puseroita ja sukkia moneen lähtöön.

Ajan myötä langalle on käynyt vähän kuin Oululaisen jälkiuunileivälle. Kun sitä söi opiskelijana joka päivä, ei sitä halua enää syödä, jos on vaihtoehtoja.

Nalle-lanka on karkeaa atooppiselle iholleni. Se on ohutta, mutta ei kunnolla ohutta. Sen neulomisessa ei ole mitään jännittävää. No, onhan Novita keksinyt nyt nämä pätkävärjätyt ja karkkivärjätyt Nallet. Samaa ruisleipää vähän eri pussissa.

Olen päässyt tilanteeseen, jossa Nalle-lankavarastoni on saavuttamassa nollapisteen. Viimeinen kunnon neulomus on nämä juuri valmistuneet Sirpa-saapassukat Sukkasillaan-kirjan ohjeella. Ohje oli ikävä, lanka tylsä ja neulominen oli melkoista tuskaa. Päätin kuitenkin osoittaa luonteenlujuuteni ja neuloa sukat loppuun hampaiden kiristelystä huolimatta.

Olen arvostellut Sukkasillaan-kirjan 10.1.2006 kirjatussa merkinnässäni. Tässä kuitenkin vielä muutama sana tästä mallista ja siihen liittyvistä yleisohjeista.

Sukat ovat varsin pienet. Omaan, noin 38-numeron jalkaan nämä eivät mahdu mukavasti. Kantapäät kirjan malleissa ovat mielestäni oudot. Niistä tehdään hyvin korkeat, mikä ei sinällään ole huono juttu, mutta yhdistettynä hyvin kapeaan pohjaosaan ja nopeisiin alkuosan kavennuksiin tuloksena on mutka sukan alalinjassa ja outo tunne jalkapohjassa, kun kantapää ei levity tarpeeksi leveälle. Sukan varsi oli minusta kuitenkin kiva, aloitus hyvä ja kärjen spiraalikavennukset pieni erikoisuus. Spiraalikavennuksen ohje oli tosin jätetty vajaaksi ja sanottiin vain, että älä neulo välikerroksia, kun alkaa vaikuttaa että kärjestä ei tule pyöreä. Aloittelevat neulojat hermostunevat tässä kohtaa ohjetta.

Onneksi neulotut työt näyttävät tai ainakin tuntuvat käsiteltäessä poikkeuksetta kivoilta langasta, ohjeesta ja koosta huolimatta, kun ne höyrytetään kunnolla. Näin oli myös Sirpa-saapassukkien laita.

8 kommenttia:

Minna kirjoitti...

No, ainakin sukat näyttävät tosi kivoilta ja kirjava Nalle sopii niihin hyvin!

uhoava gnu kirjoitti...

Katsopas vaan! Samanlaiset sukat valmistuivat tämänpäiväiseen postaukseeni! Melko samoja ajatuksia on kuin sinullakin: kantalappu liian korkea ja työ tajuttoman tylsää. Tokan sukan aikana olin jo vihainen sateenkaari-Nallelle. Mutta ihan ok sukat, ovat nytkin jalassa. Varsi oli tosiaan mukava, ja spiraalikavennukset neuloisin ensi kerralla nurin, niin näkyisivät selkeämmin.

Evelyn kirjoitti...

Hienot sukat! Itselläni on lainassa Sukkasillaan-kirja, ja olen samaa mieltä kanssasi. Aloin neuloa Sirpa-sukkia pitkän sukkaneulomistauon jälkeen, joten voin sanoa olevani aloittelija. Onnistuin pidentämään vartta, mutta mm. ohjeen lopussa todellakin hämäsi tuo kärkikavennuksen epämääräinen ohjeistus. Nyt on eka sukka valmis; ulkonäkö ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta sisulla aion tehdä toisenkin valmiiksi.

Niina kirjoitti...

Kappas, niinpä onkin vähän omituisen muotoinen tuo sukan pohjaosa.

Cairbre kirjoitti...

Samaa mieltä että Sukkasillaan ohjeiden mukaan tulevat omituisen korkeat kantapäät...

alisanmamma kirjoitti...

samaan tulokseen olen tullut minäkin. itseasiassa petyin aikalailla tuohon sukkasillaan kirjaan muutenkin.

Sari kirjoitti...

Minustakaan sukkasillaan -kirjan kantapäät eivät tule istuvat. Muuten kyllä pidän ko. kirjasta.

Päivi Eerola kirjoitti...

Kiitokset kommenteista!