Ihana sää ottaa kuvia ja seurata kasvien kasvamista! Talven aikana on tullut neulottua paljon ja luonnonvalossa on kiva kuvata neuleita.Muotoiluopinnoissa meitä on herätelty nyt visuaalisuuden sijasta moniaistillisuuteen. Että suunnittelisimme tuotteita, joiden äänimaailma, tuntuma ja haju ovat sopusoinnussa niiden visuaalisen muodon kanssa. Mitä useammalla aistilla asia on todettavissa, sen todennäköisemmin se on saavutettavaa kaikille, myös vammaisille.
Tätä kevättä olenkin yrittänyt tutkia kaikin aistein. Lintujen laulu on ainakin jotenkin kauniimpaa kuin ennen, sitä vain sivumennen kuunnellessa. Nykyään puhutaan paljon elämyksellisyyttä - olisikohan se usein pitkälti samaa kuin moniaistillisuus!
Olen myös huomannut, että olemme aika huonoja erittelemään kauneutta. Monesti sanomme: "Ihanat värit!" Vaikka itseasiassa kyse on siitä, että jokin asia tai esine saa mielikuvituksemme sykkimään monessa mahdollisessa muussakin muodossa.
Värien suhteen minulla on viha-rakkaus-suhde valkoista kohtaan. Kammoan valkoiseksi maalattuja seiniä. En valitse yleensä valkoista esinettä, jos on mahdollisuus valita värikäs. Valkoinen tuntuu jotenkin tyhjyyden ja kuoleman väriltä.
Mutta sitten on asioita, joissa valkoinen edustaa ylellisyyttä. Minulta tilattiin vauvanuken tossuja, nimenomaan valkoisia. Suunnittelin mallin, joka on hauska neuloa ja lisäksi vähän romanttinenkin. Pakko sanoa, että muissa väreissä malli ei pääsisi niin oikeuksiin.Valkoisissa yksi ongelma on, että niissä on ihan yhtä paljon sävyjä kuin muissakin väreissä, usein ne on vain vaikeasti erotettavissa, jos ei ole vertailukohtaa. Nämä tossut tulevat eri nukeille, joten tässä värivariaatio ei haittaa. Muualla taas ... olisikohan elämä helpompaa, jos en olisi niin pikkutarkka!
Palatakseni moniaistillisuuteen: koirat jos mitkä ovat alan asiantuntijoita! Ihailen suuresti niiden kykyä havainnoida ympäristöä mm. hajujen kautta.Toni-beaglelleni tämä ihana kevät ennen kaikkea tuntuu ja tuoksuu. Beagleni ottavat aurinkoa aina, kun siihen on mahdollisuus ja ne kuumuvat kuin pienet lämpöpatterit etenkin tummista mantteleistaan.
Seuraavaksi alan neuloa kesäsukkia puuvillalangasta!
3 kommenttia:
Kevät on kyllä kivaa aikaa! Minulla on myös vähän outo suhde valkoiseen väriin: käyttäisin esim. tosi mielelläni valkoisia vaatteita, mutta entisenä mustan koiran omistajana ja nykyisenä 4-vuotiaan äitinä vältän sitä, koska tiedän vaatteen saavan alta aikayksikön tahroja :-).
Kirjoituksestasi tuli mieleen Baudelairen runo Correspondances, jota luettiin opiskeluaikana. Siinä puhutaan juuri tuosta moniaistillisuudesta. Verrataan esim. tuoksua oboen ääneen.
Beaglet on ihania koiria, mutta karvat näkyy aina, kun joukossa on punaruskeaa, valkoista ja mustaa!
Bilkis, luin runon ja se kuvasi tunnelmallisesti juuri tuota teemaa!
Kiitos kommenteista!
Lähetä kommentti