Kävin eilen Kirkkonummen lammasmarkkinoilla. Varsinaisia lammastuotekojuja oli aika vähän, mutta lankaa löytyi ja sitä tuli hankittuakin.
Yleisesti puhutaan lähiruoasta, mutta ehkä pitäisi puhua myös lähilangasta. Yritän jatkossa hankkia yhä suuremman osan langoistani suomalaisilta pientuottajilta. Valintaa vaikeuttaa vähän atooppinen ihoni, joka ei siedä hyvin karkeaa villaa. Mutta esimerkiksi sukkiin karkeampi villakin käy hyvin, sillä villasukkien alla on yleensä toiset sukat. Lähilanka tuntuu puikoilla jotenkin inhimillisen teeskentelemättömältä. Vähän samalta kuin itse tehty saippua tai itse kasvatetut samettikukat.
Lampaat, jotka oli markkinoilla esillä ottivat tyynesti vastaan yleisön uteliaisuuden. Lampaiden korvat ovat erityisen suloiset. Niillä kuullaan varmaan vain hyviä asoita: puikkojen kilinää, heinäpaalien kohinaa ...
Muita menneen viikon tapahtumia: Pääsin Ravelryyn vihdoin parin kuukauden jonottamisen jälkeen. Totesin Ravelrya tutkittuani, että jos neulojat ottavat sen suosioonsa, kaikki verkkokommunikaatio (ja vapaa-aika) tulee jatkossa tapahtumaan siellä. Ravelry on rakennettu sille periaatteelle, että jokainen neuloja haluaa kokonaisvaltaisesti hallita ja raportoida loputonta varastoaan, projektejaan ja kontaktejaan. Sytyin heti idealle! Onko meissä neulojissa jotain kontrollifriikkeyttä?
Koska en halua vieläkään laskea lankavarastoni kokoa, aloitin Ravelryn täyttämisen pitämällä kirjainventaarion. Totesin, että omistan hirveästi neulekirjoja. Jotta asia edes näyttäisi olevan hallinnassa, laitoin pienen osan Huuto.netiin myyntiin. Myytävänä on esimerkiksi tämä Weekend Knitting. Muitakin kivoja kirjoja olisi nyt edullisesti myynnissä.
Opintovapaani on alkanut tuottaa kaikennäköistä luovaa toimintaa. Uusimpaan Ullaan olen suunnitellut Natura-kaulurin. Sen idea on joustinneuleen muodostamissa kaarevissa urissa. Sukkiakin on tullut neulottua. Niistä enemmän ensi kerralla.
Elämä on tuntunut hyvin onnelliselta. Aina ei sitä uskalla sanoa edes ääneen, jotta ei aiheuttaisi epätoivoa työssäkäyvissä. Olen nauttinut opiskelusta ja iloinnut saavuttamistani uusista taidoista. On myös ollut mukava seurata opiskelukaverieni onnistumisen elämyksiä. Tästä kokemuksesta haluan, että mieleeni jää se tieto, että kovan markkinatalouden rinnalla on olemassa myös pehmeämpi maailma. Sellainen, jossa on paljon lähisitä ja lähitätä.
lokakuuta 14, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Jep, minäkin olen löytänyt sen lähisitätätä -maailman tärkeyden. On onni tajuta että tärkeintä ovat ihan muut asiat kuin raha, ura ja tehokkuus.
Minäkin olen uppoamassa ravelryyn, kun ehtis vaan laittaa kaikki koneelle!
En voisi olla enempää samaa mieltä lähituotteiden kannatettavuudesta. Harmillisesti vain ihan kaikille langoille ei löydy suomalaista hyvää vastinetta, mutta melko monelle kuitenkin.
Ihanaa kuulla myös, että elämä tuntuu hyvältä. On mielestäni pelottavaa, jos elämästä nauttimista tulisi jotenkin hävetä. Ymmärrän kyllä hyvin mitä tarkoitat; itselläni sairastelu on kääntänyt arvomaailman aivan uudenlaiseksi.
Ravelry on minullakin hypännyt blogien ja sähköpostin rinnalle päivittäiseksi asiaksi. Enää en edes uskalla ajatella Facebookiin kirjautumista... :)
Minä tein hyppäyksen toiseen suuntaan nyt syksyn alkaessa eli perhevapaalta töihin. Omaa Elämää on kova ikävä täällä rahan, uran ja tehokkuuden (Susannan sanoin) valtakunnassa. Nauti Päivi siis opintovapaastasi täysin siemauksin! :)
Lähilanka-ajatuksesi jaan myös.
-Maria
Lähetä kommentti