Olen himoneuloja. Neuleita valmistuu tämän tästä. Olen jo kauan aikaa sitten ratkaissut valmiiden neuleiden paljousongelman lahjoittamalla suuren osan neuleistani. On aina mukava kuulla uudesta hyväntekeväisyyskampanjasta, jonne otetaan vastaan neuleita. Tämän blogin sukistakin suuri osa on pois jo lahjoitettuja tai lahjoitettavia.Monestikin otan osaa kampanjoihin itsekkäistä syistä. Lasten sukkien neulominen esimerkiksi on hauskaa, eikä lähipiirissäni ole lapsia, joille voisi neuloa sukkia jatkuvasti. Kun hartiahuiveja kerättiin vanhuksille, otin ilon irti vanhoista viktoriaanisista malleista. Kuvaan kaiken neulomani, joten kuva jää minulle muistoksi projektista.
Vasta alkaessani lukea Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjaa, aloin konkreettisemmin käsittää, että asialla on toinenkin puoli. Lahjoituksia tarvitaan.
Olen ollut itsekin varsin köyhä aikoinaan, kun opiskelin ja vanhempani olivat jo kuolleet. Ajat unohtuvat. Kirjaa lukiessa joulun tavarapaljouden viehätys katoaa. Mihin tätä kaikkea tavaraa tarvitaan?
Missä menee raja, ettei pilaa toisten iloa, kun miettii yltäkylläisyyden epätasaista jakautumista? Ja itsekin ajattelin kirjoittaa ensin tämän blogimerkintäni lempilangoista - luksus-sellaisia kaikki tyynni.
Lempilankajuttu tulee kyllä vielä, mutta nyt tahdon mainostaa uutta kampanjaa, jossa kerätään pikkulasten sukkia Petroskoihin lähetettäväksi. Kristel on tehnyt kampanjaan neuleohjeenkin.
Tämän blogimerkinnän kuvat ovat sukista, jotka ovat jo lähteneet toiseen keräykseen. Langantähteet on käytetty hyödyksi näissä, mutta monesti hyväntekeväisyysneuleissa minua alkaa ärsyttää juuri tämä: että ovat vähän jämäneuleita.
Niinpä aina väliin repäisen ja neulon hyväntekeväisyyteen kirjoneulesukat tai käytän luksuslankaa. Tai teen isokokoiselle miehelle jotain sopivaa, kun on oletettavissa, että lahjoituksia saadaan eniten naisten tai lasten kokoihin.En pysty yksin muuttamaan yltäkylläisyyttä. Jo oma itsekkyyteni estää sen. Mutta ajattelen häntä, joka saa ison viktoriaanisen pitsineulehuivin tai ylellisestä langasta neulotut sukat: ehkä se tasoittaa edes hiukan sitä, että asiat ovat minulla nyt niin hyvin.
2 kommenttia:
Ite oon ottanut urakaks neuloa pois mun epämääräiset jämät(lyhyet pätkät) ja langat joista en uskoisi lähipiirini innostuvan(väärä väri yms.). Mikä sen parempi kuin lahjoittaa valmistuneet neuleet hyväntekeväisyyteen, osallistun usein erilaisiin netissä pyöriviin kamppanjoihin, saan siitä hyvän mielen.
Tuohon polvisukkakamppanjaankin ajattelin osallistua... yks tilkkupeitto tekeillä ja laatikollinen lapasia odottaa postitusta ;)
Yhteiset kampanjat on minustakin kivoja ja tilkkupeittoja olen tehnyt myöskin. Täällä blogissani en ehdi esitellä neuletöistäni kuin murto-osan. Yritän pitää Ravelryssä yllä projektejani, mutta väliin niiden kin tiedot laahaavat perässä kun neulomiselta ei jää aina aikaa nettipäivityksiin!
Lähetä kommentti