Kohtaamisia työpaikalla

Neuloin töissä sisäisessä palaverissa sukkaa itsekuvioituvasta langasta. Työkaverinikin - vaikkakin kaikki miehiä - huomasivat sukan monimutkaisen näköiset kuvioinnit ja lankakerän vaihtuvat värit.

-"Erikoista lankaa", yksi sanoi.
-"Joo nää kuviot muodostuvat itsestään tuosta langasta", minä sanoin.
-"Siis noista kuvioista ei voi ottaa itselleen kunniaa", kommentoitiin.
- "Tottakai voi!"

Naurua.

Mattimyöhäinen saapui palaveriin.

- "Mielenkiintoisen näköistä."
- "Joo nää kuviot tulee niinkuin itsestään."
- "Ahaa, tuohan vaikuttaa helpolta. Ja luulisi, että olet joutunut vaihtamaan lankaa koko ajan!"

Mattimyöhäinen oli harvinaisen paljon perillä neulomisesta, eikö?!

Eräänä iltapäivänä lähdin yhtä matkaa työkaverini kanssa työpaikalta.
- "Meen vielä takaisin töihin, mutta täytyy käydä väliin lankakaupassa. Ei tätä työntekoa muuten jaksa", sanoin.
- "Ahaa, siis sä meet LANKAkauppaan silloin."
- "Joo."
- "Onks langat kalliita?"
- "Kyllä ne voi olla tosi kalliitakin. Kyllä niihin paljon rahaa menee."

Työkaverini loi hämillisen katseen, joka kertoi, että hän ei pysty kuvittelemaan, että on eri hintaista lankaa (koska kaikki lanka on ei-neulojille vain lankaa) saatikka kuvittelemaan jotain erityisen kallista lankaa!