Olen saanut runsaasti postiivista palautetta eilen ilmestyneestä Helsingin Sanomien neulontajutusta. Siinä tuotiin kivasti esille neulojien verkostoa neulontatapaamista ja sen ympärillä pyöriviä ilmiöitä kuvailemalla. "Minunkin pitäisi kokeilla sitä neulomista", sanoi joku. Jo vain! Mikä sen mukavampaa, jos juttu innostaa kokeilemaan tätä ihanaa harrastusta. Ja ottamaan osaa neulojien verkostoon.
Työpaikalla juttua kommentoitiin monipuolisesti myöskin. Työkaverini sai juuri lahjaksi hienon digikameran 10 vuoden työpanoksestaan. "Kun Päivi on ollut kymmenen vuotta talossa, ostetaan sille elävä lammas", kuului yksi kommentti. Saisi sitten tehtyä todella ainutlaatuisia lankoja!
Vielä on seitsemän vuotta omaan lampaaseen, joten joudun tyytymään muiden lampaista kehrättyyn lankaan.
Hesarin jutussa neulomani sukat ovat valmistuneet. Ne on valmistettu suomenlampaan villasta ja suomalaisesta Kipuapu - silkkivillasta, jota olen itse värjännyt KoolAidilla. Malli on myös oma kirjoneulekuvioita myöten.
Materiaalin tuntu on tärkeä osa neulomista. Kun on neulonut paljon tehdasvalmisteisista langoista, kaipaa välillä tällaisten perirehellisten materiaalien seuraan. Välillä sukanneulonta voi olla kuin ulkomaanmatka — välillä se on juuri tätä, mitä näiden sukkien kanssa: paluu kotiin ja kotona tehtyyn.
huhtikuuta 01, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Hei! Myös minulle kipuapu lanka on tuttua. Mutta värjännyt en ole vielä. Mutta värjäsin juuri reumalankaa Kool aidilla, ja hyvin onnistui sekin.
Hei! Kivan näköiset sukat!
Oletko kokeillut vielä Kool Aidilla värjättyjen lankojen pesua (käsin tai jopa koneessa)? Olisi kiinnostavaa tietää, mitä ne kestää. Ajattelin neuloa lahjaksi värjäämistäni langoista, ja mietin millaiset hoitoohjeet liitän mukaan.
Kipuapu värjäytyy hieman huonommin kuin täysvillaiset langat. Siitä pastellit sävyt minunkin sukkiini.
Olen kokeillut pesua saippualla heti värjäyksen jälkeisen kuumahöyryytyksen jälkeen, eikä väriä irronnut. Mutta valmiita töitä en ole vielä pessyt.
Lähetä kommentti